Spurttia ja sporttia Hollolassa - SM-sprintin muodossa

Suunnistuksen SM-sprintit kilpailtiin 20.9.2014 Hollolassa.

Hollolan keskustan ympäristö tarjosi loistavat puitteet vaativalle sprinttisuunnistukselle ja ratamestari Juhani Jaskari oli onnistunut ratojen laadinnassa hienosti. Osalla sarjoista radat olivat aavistuksen ylimittaisia ja ruuhkanpoikasia pääsi syntymään johtuen suurista osanottajamääristä ja aavistuksen niukasta rataskaalasta. Kaiken kaikkiaan mahtavat kilpailut, jotka vaativat tiukkaa suunnistuskontrollia, erittäin huolellista reitinvalintaa ja vauhdikkaita jalkoja.

Myös kilpailukeskuksen valinnassa oli onnistuttu erinomaisesti. Tiivistunnelmainen torialue tarjosi hienot puitteet seurata kilpailua ja olipa palvelutkin kohdillaan. Makkaraperunagrilli, torikauppiaat ja kauppojen palveluita unohtamatta takasivat tyytyväiset ilmeet kilpailijoille ja kisaturisteille. Aamulla monen silmät alkoivat kiilua (ehkä hieman eri syistä), kun kisakeskuksen laidalta bongattiin S-Market, Punnitse&Säästä sekä Suomen versio Systembolagetista.

Tässäpä vielä muutama päivään kiinteästi liittyvä luku:

1949. Uusi osanottajaennätys suunnistuksen SM-kilpailuissa. Sprintti kasvattaa suosiotaan jatkuvasti, kynnys osallistua sprinttaamaan on matala ja yhdistetyt kilpailut R1 ja R2 ryhmille takaavat sen, että monesti R1 ryhmän kisoissa huoltajan rooliin ”tyytyvät” pääsevät myös ulkoiluttamaan tossujaan numerolappu rinnassa.

10:29. Myös sarjat H14 ja D14 olivat mukana sprintin SM-kilpailuissa mittelemässä mitalien väreistä. D14 sarjan voittaja vastasi päivän nopeimmasta finaalisuorituksesta ajalla 10.29.

17,5. Suunnistuksen vaatetusta koskevat sääntömuutokset ja ajan trendi ovat edesauttaneet suunnistajien vaatetuksen muuttumista yhä trendikkäämmäksi. 17,5 cm on oikeaoppisten sprinttishortsien lahkeen pituus. Älkääkä unohtako Zeropointeja (pitkävartisia ja usein hyvin värikkäitä kompressiosukkia)! ;)

Atso spurttaa loppusuoralla.

1:200. Karsinta sulkeutui 10.00 ja moni kilpailija tuskaili etukäteen kuinka ajan saisi menemään, kun oma lähtöaika lähenteli puolta päivää. Onneksi kisajärjestäjät olivat keksineet suunnistajille monenlaista ajanvietettä karsinta-alueelle. Ehdottomasti suosituin viihdyke oli vessajonossa seisoskelu. Lähes 2000 kilpailijaa ja 10 bajamajaa samaan aikaan samassa paikassa takasivat sen, että jonossa seisottiin. Osa rupatellen tuttujen kanssa, osa syventyi omiin mietteisiinsä ja osa takuuvarmasti keskitti ajatuksensa otsassa sykkivään kuplaan. Kaikki eivät tietenkään tyytyneet vain seisoskeluun. Suosittua ajanvietettä oli myös ”etsi puska”-leikki, joka osoittautui yllättävän haastavaksi karanteenialueella – etenkin naisille.

SK Vuoksella oli mukavankokoinen kööri haastamassa itseaan sprintin sokkeloissa. Mitaleja taikka plaketteja ei tänään sadellut, mutta muutama mukava sijoitus kylläkin... Päivän tulokset löydät tästä: Tulokset SM-sprintti

KLL:n revityimmät suunnistajat

KLL:n suunnistuskilpailut suunnistettiin tänä vuonna Tampereen Kaukajärvellä. Bussi Imatran keskusliikenneasemalta lähti matkaan torstaina, mutta meidän kisoihin valmistautumisemme alkoi jo muutamaa päivää aikaisemmin. Jo heti alkuviikosta alkoi niiden "täydellisten" juoksuhousujen metsästys ja tuskailu siitä, kenen kanssa pääsisi vaihtamaan kisapaitaa, sillä onhan se tärkeä ja jokavuotinen perinne KLL:ssä! Oltiin tyttöjen kanssa päätetty kerrankin panostaa kunnolla ja tehdä jotain hauskaa porukalla! Laitettiin jalkaan hassuimmat housut mitä löydettiin, hiuksiin saparoille, piirrettiin huulipunalla sydämet poskiin ja vaihdettiin paitaa kavereiden kanssa. Ja taisi se Miikakin saada letin hiuksiin ja sydämet poskiin Onneksi saatiin sitten paidat vaihdettua, sekä ne housutkin jalkaan ja päästin kisamaan saparot heiluen!
Vähän kun saatiin hullutella, päästiin hyvälle kisafiilikselle ja taisi se fiilis näkyä myös muille, kun Suunnistaja-lehden toimittajakin tuli meitä haastattelemaan kuvien kera.

Itse kisa taisi kuitenkin kaikilta meiltä isommilta mennä aika ala-kanttiin. Lukuunottamatta tietenkin Essiä, joka ansaitsi jälleen paikan palkintojenjaossa, hyvä Essi! Me muut teimme tyhmiä virheitä, ja vielä helpoissa paikoissa. Yksi hylsykin ikävä kyllä tuli.. Tässä sen taas huomaa, että oli kuinka helppoa tahansa, virheiden tekeminen onnistuu aina! Onneksi meillä oli kuitenkin matkassa mukana näitä junnuja pitämässä SK Vuoksen lippua korkealla. Onnittelut siis vielä Eetulle ja Neealle hienoista suorituksista

Illalla kisojen jälkeen oli tietenkin palkintojen jako ja kisadisco. Palkintojenjakotilaisuudessa päästiin siis hurraaman kolmelle vuokselaiselle, mikä oli tosi hieno juttu! Disco sen sijaan ei ollut mikään ihmeellinen, mutta meillä oli silti tyttöporukalla ihan mukava ilta. Vaikka kisat menikin tällä kertaa heikommin, oli reissu varmasti kaikkien mielestä kiva ja kaikilla ainakin näytti olevan hauskaa! Vaikka aina ei voikkaan onnistua, tällaiset isot kisareissut on kaikista kivoimpia ja myös mieleenpainuvimpia. Päästiin näkemään kavereita ja viettämään aikaa yhdessä ja tunnelma KLL:ssä on aina katossa ja fiilis kohdallaan. Siksi näistä kisoista tuleekin aina parhaat muistot ja kokemukset


Tällainen reissu tällä kertaa, takapenkin tytöt kiittää ja kuittaa!
Liisa, Viivi ja Roosa

Hiihtosuunnistusmaajoukkue Joensuussa 23.-29.8

Syksyn leiritys käynnistettiin hiihtosuunnistusmaajoukkueen osalta Joensuussa. Tällä kertaa pääpaino oli erityisesti fyysisessä perusharjoittelussa. Leiri sisälsi määrällisesti paljon pitkiä ja rauhallisia treenejä, kuten pyöräilyä,pyöräsuunnistusta, juoksua ja tietenkin rullahiihtoa.

Lauantaina leiri alkoi rauhallisesti pyöräsuunnistustreenillä. Illalla lisäksi lyhyt keskustelu tulevan viikon ohjelmasta.

Sunnuntaiaamusta lähtikin homma sitten kunnola käyntiin rullahisuvedoilla Niinivaaran sprinttikartalla. Harjoitukseen kuului 5 kappaletta noin 7 minuutin rataa, jotka vedettiin muutaman minuutin palautuksella. Mielestäni ehdottomasti parasta lajiharjoittelua hiihtosuunnistajalle kesäaikaan. Iltapäivällä oli vuorossa hardcore, eli keskivartaloon keskittyvä voimaharjoitus.

Maanantaina oli vuorossa puhdas pk-päivä. Aamulla kävimme tutustamassa Joensuun lenkkipolkuihin maastopyörillä. Iltapäivällä rullasukset jalkaan ja Pärnävaaralle hiihtotekniikkaa hiomaan.

Tiistaina taas keskityttiin voimantuottoon. Aamulla jaloista kaikki irti legstrongin voimin. Kyseessä siis loikkaharjoitus, johon sisältyy juoksu pyrähdyksiä, hyppelyitä, erilaisia askelkyykkyjä, sekä tietenkin juoksuloikkia. Jaloille erittäin hyvä voimaharjoitus, joka tekee hyvää myös juoksulle. Harjoituksen ideana kehittää kykyä tuottaa nopeasti voimaa.

Illemmalla jatkettiin voimateemalla, mutta siirryttiin jaloista keskivartaloon ja käsiin. Päivän loputtua oli toden totta tyhjä olo.

Ajolinjojen treenaamista kartingissa.

Keskiviikkona tuorein jaloin ylös sängystä ja pelaamaan rollerskihockeya. Mikä olisikaan parempi tapa kehittää suksinäppäryyttä kuin katulätkä rullasukset jalassa. Iltapäivällä palauteltiin jalkoja rauhallisella karttatreenillä. Illalla puolestaan oli vuorossa extraohjelmaa, nimittäin leiriporukan Go Kart kilpailu. Pahinta kilpailuviettiään pääsi todenteolla purkamaan tässä lajissa.

Torstaiaamuna ohjelmassa combisession, johon yhdistettiin tällä kertaa maastopyöräily ja rullahiihto. Pyörällä Pärnävaaralle, rullasukset jalkaan ja maanantain tekniikkavinkit takaisin mieleen. Iltapäiväkahvin jälkeen alkoikin hiipiä jännitystä kehiin, sillä leiriporukkamme itseluottamus alkoi kohota jo korkeuksiin, ja puheet maailmanennätysyrityksestä alkoi levitä. Siispä lähin juoskurata oli löydettävä. Tavoitteena 12 minuuttia 37 sekuntia ja 5000 metriä.

Kello pysähtyy 12:14.85 ja tavoite on lyöty. Tarkennettakoon vielä, että juoksu tapahtui tuulisissa olosuhteissa, käsiajanotolla ja kuuden miehen viestinä;)

Perjantaiaamu ja herätessä on kevyt olo. Ohjelmassa 15 x 4min tasatyöntövedot 1 minuutin palautuksella. Teemana itselläni kädet tyhjäksi. Mennään yhdeksännen vedon lopulla ja itselläni tuntuu, että kädet = empty. Seuraava ajatus: nyt venytetään omia rajoja. Tähän jos mihin on palkitsevaa lopettaa leiri.

Tuomas Kotro